Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 29.01.2020

Tarhapäivän jälkeen Teräsleidit

Nyt on ollut niin haipakkata, ettei ole mukamas ehtinyt ja kun olis ehtinyt, ei ole tullut mieleenkään, että voisi kertoa edes siitä, mitkä leffat on käynyt istuksimassa elokuvateatterissa.

Joten, nytpä kerron, että jo ennen joulua, sellaisena pimeänä lauantai-iltana sain puhuttua poikani ympäri, sillä juuri kun olimme ahtaneet itseemme pizzat, niin eikös sitä voi hyvin sulatella elokuvateatterissa ja koska olimme ihan nurkilla, niin ei kun toimeksi (ihan näin kivuttomasti se ei suinkaan käynyt, mutta se onkin jo toinen juttu). Halusin nähdä elokuvan TARHAPÄIVÄ! Miksi, niin sen takia, että olen lukenut ne kirjat, Eve Hietamiehen mahtavat kirjat ja niin, ollaanpa nähty se edellinenkin elokuva, Yösyöttö. Se oli se paras porkkana, millä sain poikani mukaan.

Petteri Summanen on niin Antti Pasanen ja kun katsoo elokuvaa, voi elää hänen kanssaan ihan täysillä sehän niin kuin vertaistukielämää. Sitä vaan sympatiseeraa kun toinen on pulassa ja sen jälkeen taas pulassa. Mutta - asioilla on tapana selkiytyä.
Antti Pasanen on siis Paavon yksinhuoltaja. Hän on tutustunut Enniin (Marja Salo), joka taas on Tertun yksinhuoltaja.

Tarhapäivä elokuvan Antti Pasanen on Paavon  yksinhuoltaja, joka on tutustunut Enniin,  Tertun yksinhuoltajaan.
Yksinhuoltajat Antti ja Enni lapsineen.

He kaikki ovat jopa yhteisellä matkalla ja miten se Antti pikkasen läähättää Ennin perään. Ennen kuin juuri mitään ennättää tapahtua, niin tapahtuu se, että Enni joutuu onnettomuuteen. Sen seurauksena Antilla on kaksi huollettavaa, Terttu ja Paavo. Jos on tähän asti pärjännyt pojan kanssa, niin nyt olisi sitten tyttökin ja tyttö, jolla on vielä pitkät hiukset!

Elokuvan Tarhapäivä Antti on joutunut kahden lapsen yksinhuoltajaksi.

Koko leffan juoni menee niin, että miten se mies pärjää kahden lapsen kanssa, kun vastaan tulee ihan mitä vaan. Minä vastaan, että hyvin! Enimmäkseen naurattaa ja mikäs on nauraessa, kun omat lapset ovat jo isoja, Vaan kyllä on paikkoja, missä nousee vesi silmiin.

Elokukuvan superstarat ova tietysti Olavi von Bagh Paavona ja Ellen Herler Terttuna. On vaan pakko olla ihan mykistynyt siitä, miten luontevasti he roolinsa hoitivat. Niin olivat Paavo ja Terttu.

Niin ja sitten sekin juttu vielä, että kun minä oikein eläydyin ja katselin, miten Antti Pasanen pääsi kaljalle, niin siinä samassa minä popcornien mukana nielasin hampaastani paikan. Juu-u, ei mikään kiva juttu lauantai-iltana, etenkään kun aamuyöstä olimme lähdössä lentokentälle. Vaan neuvokkaana piipahdimme naapurikaupungin sairaalan hammaslääkäripäivystyksessä ja homma saatiin paikatuksi.

***********************************************************************
Vaan pian joulun jälkeen oli vuorossa sellainen lauantai-ilta, jolloin liikenteessä oli Teräsleidejä. Meitä oli viisi vanhan liiton naista, jotka kurvasimme Studio 123:n pihaan ja ei kun sisään. Tätä oli odotettu. TERÄSLEIDIT voi alkaa.

Tämä kolmen naisen tähdittämä roadmovie on hauska ja elämänmakuinen.
Inkeri on huitaissut miestään paistinpannulla ja sen johdosta hakee sisarensa mukaan ja sitten lähdetään elämään ne viimeiset hetken ennen kuin mennään poliisin pakeille. Inkerin roolin vetelee hienosti Leena Uotila. Vanhempina siskoina pasteeraa Sylvi (Saara Pakkasvirta) ja Raili (Seela Sella).
Sylvi on se, joka ehkä on se vanhin tai ainakin vaikuttaa siltä, mutta tekee kyllä sitten mlkoiset temput. Saara Pakkasvirta on jotenkin vaan niin hellyyttävä mummeli, vaikka ruutiakin löytyy. Sillä ei olisi hänelle pitänyt pillimehun juomisesta kuittailla....

Siskokset  Inkeri (Leena Uotila) ja Sylvi (Saara Pakkasvirta) elokuvassa Teräsleidit.
 Inkeri (Leena Uotila) ja Sylvi (Saara Pakkasvirta). Kuva: Sami Kuokkanen

Seela Sella tekee kyllä tässä leffassa sellaisen Railin roolin, että syvä kunnioitus häntä kohtaan. Ihan voisin niiaten  häntä kiittää ja vieläpä syvään niiaten. Hän on niin tyylikäs lady, mutta jutut ovatkin sitten niin eri luokkaa, että pois alta.

Seela Sella tekee  Teräsleideissä hienon roolin Railina.
Railia näyttelee Seela Sella. Kuva: Sami Kuokkanen

Naisten keskinäinen läpän heitto on sitä luokkaa, että jos aluksi on leuka rinnuksilla, niin sitten käsittää, että nyt on kyse sisaruksista, jotka ovat tunteneet toisensa aina ja niinhän se menee, että sisaruksille voi heittää mitä tahansa. Oikeesti se oli kyllä hauskaa.

Juu, me koko "Teräsleidien" joukko pidimme elokuvasta ja jatkokäsittelimme sitä pitkään, lähes seuraavan päivän puolelle.