Vastakkaisuus ja kontrasti ovat tärkeitä, sillä niistä nousee erilaisia jälkiä. Teoksissani ”lavastan” maisemia ja tiloja näyille.
Näin kuvaa taidettaan vuoden nuori taiteilija Milla Kuisma teostensa keskellä Taidekeskus Salmelassa. Värit saattavat olla työn lähtökohta ja aihe, jonka Kuisma saattaa kirjoittaa muistiin.
Salmelan vuoden nuori taiteilija Milla Kuisma.
Värien metsästyksen jäljet näkyvät vahvoissa, kirkkaissa töissä, joiden keskelle Milla Kuisma tuntuu kuuluvan osana ripustusta.
Taidekeskus Salmelan ripustus on monisuuntainen. Materiaalivalinnat, tyylit, taidepersoonat, muodot ja hetket muodostavat katsomiseen houkuttavan kokonaisuuden. Katsoja huomaa, että taiteella on monet kasvot tänäänkin, ei vain taidemuseon kokoelmissa.
Kukkamekko Meeri. Sanna Kauppinen. Akryyli, lyijykynä, silkkipaperi ja luonnonmateriaalit värille.
Satunnaisen kävijän muistiin piirtyy värit ja estoton ajatuksilla ja aiheilla ilottelu. Ja pieteetillä työstetty taide. Mitä mielessä kierroksen jälkeen?
Marika Mäkelän sekatekniikkateokset puulle ja kankaalle hivelevät silmää – ja jos ajattelee mustavalkoista sisustuskotia, ei parempaa. Kosmos-teos jäi mieleen, mikseivät muutkin. Värien niukkuudesta huolimatta Mäkelältä oli kiinnostava kokonaisuus, jossa oma paikkansa on Metamorphosis-teoskokonaisuudella. Hellästi keltainen pitää kiinni.
Tapani Mikkosen valtaisat iirikset olivat ihana yllätys. Jos odotti grafiikka, yllätys oli sitä tehokkaampi. Iiriksissä hehkuu sisäinen loisto, joka on vedetty vapaalla assosiaatiolla (vai onko?). Iiriksen suurempi luonto hyppää ulos teoksista; sininen, sinisempi, sinisin.
Milla Kuisma on itseoikeutettu kesänäyttelyn kiinnostava maalari. Värikylläiset, selkeät linjat ja tasapainoiset värisommitelmat erottuvat joukosta. Kuismalla on vahvaa ja omintakeista sanottavaa, jonka hän esittää taiteilijan varmuudella. Pakko kysyä, mitä seuraavaksi.
Tämän näyttelyn tärkeä taiteilija on mielestäni Topi Ruotsalainen, jonka ihmiskompositioista tulee väistämättä mieleen tämän kesän kuuluisuus Tyko Sallinen ihmismassoineen. Topi Ruotsalaisella on oma oivalluksensa ihmisten joukossa olemiseen ja maalaukselliseen rytmiikkaan, joka on aina massassa. Keitä ovat nykyiset sankarit ja antisankarit, miksi ihmiset kokoontuvat, mikä sanoma on joukolla?
Suuresta teosvalikoimasta mieleen jäivät myös Tiina Suikkasen kukat, kauniisti ja tarkasti maalatut teokset. Kuten aina, kauneudessa toinen puoli. Kasveissa on vieraita ja olioita, jotka on katsottava samalla kun kukatkin.
Hajahuomioista voi rakentaa mielessään yhden näyttelyn taidekokonaisuuden, joka on tänä kesänä koottu katsojan ja kokijan ehdoilla. Taidokasta, aikaa kestävää ja oivaltavaa taidetta, jossa katsojalla on oma, varma paikkansa.
Teksti: Anja Kuoppa
Kuvat: Markku Nurmikari
Taidekeskus Salmela
Mäntyharjuntie 25
52700 Mäntyharju
http://www.taidekeskussalmela.fi/
