Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 01.09.2010

Mielisairaalan kuninkaallinen

Elokuussa ilmestynyt Kellokosken prinsessa –kirja luo valoa mielisairaanhoidon historiaan ja erään ikimuistoiseen potilaan elämänvaiheisiin.

Mielisairaaloiden seinien sisälle suljettujen ihmisten elämänkohtalot kertovat usein kaikessa ristiriitaisuudessaan ja äärimmäisyydessään paljon siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme.

Ensimmäisen hoitojaksonsa 35-vuotiaana kokeneen Anna Lappalaisen (1896–1988) elämänkohtalo puhuu omaa kieltään 1900-luvun alun työläisten todellisuudesta.

Anna kiersi lapsena sijaiskodista toiseen, koki nuorena aikuisena epäonnistuneen avioliiton ja ajautui lopulta taloudellisiin vaikeuksiin. Nuorena koetut vastoinkäymiset saivat hänen psyykensä horjumaan. Lopulta Anna sairastui skitsofreniaan ja kehitti itselleen täysin uudenlaisen identiteetin – hän uskoi vahvasti olevansa kuninkaallinen, Prinsessa, ja vaati kuvitteellisen asemansa mukaista kohtelua myös muilta.

Prinsessa potilaana ja persoonana

Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan biografia Kellokosken prinsessa kuvaa Prinsessan elämänvaiheet aina lapsuudesta kuolemaan saakka. Teos keskittyy ensisijaisesti Prinsessan käytöksen erittelyyn sekä sairauden eri vaiheisiin. Prinsessa on paitsi esimerkkitapaus oman aikansa mielenterveyspotilaasta, myös ainutlaatuinen ja sympaattinen persoona, joka totisesti ansaitsee jälkipolvien mielenkiinnon.

Niihin 55 vuoteen, jotka Prinsessa mielisairaalassa vietti, mahtui monenlaisia vaiheita ja hoitomenetelmiä. Teoksessa käydään läpi erilaisia hoitomuotoja aina insuliini- sekä sähkösokkihoidoista taideterapiaan ja nykyaikaiseen lääkehoitoon. Myöskään lobotomiaa ei unohdeta, vaikka Prinsessa tältä operaatiolta säästyikin – ilmeisesti ainoastaan onnenkantamoisen tai sattuman ansiosta.

Ratkeamaton arvoitus

Prinsessan tarina herättää runsaasti kysymyksiä, joista kenties keskeisin on, kuinka ja miksi Prinsessan megalomaaninen harha on syntynyt. Vaikka Prinsessaa kuvataan niin sanoin kuin valokuvinkin varsin perusteellisesti, hänen sisäiseen maailmaansa ei edes yritetä kurkistaa. Lopultakin Prinsessa jää lukijalle suureksi arvoitukseksi.

Kirja ikään kuin vaatii rinnalleen toista teosta, joka kuvaa fiktion keinoin Prinsessan sisäistä elämää sekä kokemusmaailmaa yksittäisenä ihmisenä ja persoonana. Tällaista rinnakkaisteosta ei tarvitse odottaa kauaa: Anna Lappalaisen elämään perustuva Prinsessa –elokuva saa ensi-iltansa 10.9.2010.

Ilkka Raitasuo & Terhi Siltala: Kellokosken prinsessa. Like 2010. 252 s.

Teksti: Heini Lindfors /

kuvaa rajattu. Lähde: Like Kustannus