Antti Huovinen haluaa olla pienten asioiden poimija. Hän ei halua huutaa.
- Nämä ovat luonnon ilolauluja. Oma roolini on tuoda ne omalla käheällä äänelläni, ihmisen käsialalla, helposti lähestyttäväksi, hän kertoo uusimmista teoksistaan.
Variksenmarjan neulaset, Suopursun unelias uhma, Lumopisarat, Mustikan iltapuku… Antti Huovisen maalausten nimet viittaavat hyvin hänen tammikuisen näyttelynsä sisältöön. Teokset ovat hänen mukaansa pyrkimystä poimia esiin sellaista, mitä on helppo tallata eikä niinkään kuvata monumentteja.
- Miten kauniita asioita onkaan luonnossa! Huovinen toteaa. Hänelle on tärkeää prosessi, jolla etsiä omaa ääntä eri muodoissa, piirtäen ja maalaten. Pienten ja kauniiden asioiden etsiminen innostaa häntä etsimään yhä uudelleen omaa käsialaansa.
Antti Huovisen näyttely Metsän pikkuiset on nähtävillä GalleriArissa Mikkelissä tammikuun ajan ja se on neljäs siellä pidetty näyttely hänelle. Taiteilija toteaakin, että Gallerian hirsiseinät sopivat hyvin hänen rouheaan tyyliinsä.
Uuden etsintää ja saman löytämistä
Valon ja toivon tuominen ihmisille teostensa kautta on Huovisen tavoitteena. Näyttelyistään hän on pyrkinyt tekemään entistä ehyempiä ja nyt hänellä on meneillään luontoaiheet. Hän odottaakin , milloin ihmisaiheet putkahtavat taas hänen töihinsä.
- Taide on uuden etsintää, saman uudelleen löytämistä.
Huovinen tunnetaan myös muotokuvamaalarina. Mallin kohtaamisessa on haasteellista päästä lähelle ja eläytyä kuvattavaan persoonaan.
Muotokuvia Huovinen on maalannut yrityksille, yhteisöille ja jonkin verran myös yksityisille ihmisille tilauksesta.
Yhdessä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia
Maalausten tekemisen ohella Antti Huovinen opettaa ja kertoo motiiviensa olevan kahden suuntaisia. Yksi puoli on etsiä, miten voisi vetää vedon toisin. Toisaalta motiivina on katsoa, voisiko taiteilija vielä suoremmin kohdata ihmisiä.
Oppilaitosprojekteissa Huovinen on ollut järjestämässä oppilaille työpajoja. Niissä he ovat tehneet yhdessä ympäristötaidetta ja tärkeintä on ollut käsillä tekeminen. Siinä lapset ja nuoret ovat voineet jakaa onnistumisen ilon ja se rakentaa itsetuntoa.
Huovinen ei halua olla tavoittamaton taiteilija vaan tehdä myös taidetta muiden kanssa. Metsässä kykkiminen kuuluu osana yksin tekemiseen ja mm. projektit yhdessä tekemiseen.
- Jos vuorovaikutus puuttuu, kuihtuu innostus. Jos antaa itsestään muille, on se antoisaa itselle ja saa voimaa, hän kertoo omasta suhteestaan taiteen tekemiseen.
Juolukat julistavat. Antti Huovisen maalaukset ovat kuin suurennoksia, väreissä harmoniaa ja täynnä voimaa. Tumma piste näkyykin selvästi lehdellä, johon ei kävellessään kiinnitä huomiota pysähtymättä. Yllättäen pienuus rupeaa kasvamaan katsojalle: mitä kaikkea varvikosta löytyykään? Huovinen on sen julistanut.
Teksti: Marja Jähi-Salo /
GalleriAri
Kasarminkatu 3
50100 Mikkeli
Avoinna tiistai-torstai 10-18, perjantai 10-17, lauantai 10-13, sunnuntai 12-15
Antti Huovinen
kuvaaja: Saara Huovinen
3>
