Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 15.12.2010

HOL laulaa Ajan aalloilla

Hämäläis-Osakunnan laulajat HOL ja sen kuoronjohtaja Esko Kallio ovat rakentaneet rohkean kokonaisuuden Suomen kansallisen herätyksen ajan kuoromusiikista.

Rohkeata on se, että äänite Ajan aallot sisältää harvoin kuultuja kappaleita kaukaa historiasta, enimmäkseen ruotsinkielisin sanoin. Tänään helpompaa olisi esittää osaamistaan uudella musiikilla tai nykymuotisilla sovituksilla.

Säveltäjälistalla on historiallisia nimiä, kuten Karl Flodin, Martin Wegelius, Emil Genetz, ja ehkä tutumpina Armas Järnefelt, Oskar Merikanto ja Fredrik Pacius. Itse arvostan, että Karl Flodinin ja Martin Wegeliuksen teoksia on otettu mukaan. He, jos ketkä ovat pohjustaneet suomalaista musiikkielämää.

Lauluvalikoima on huolella valittu, ja se on äänitteen esittelyn mukaisesti sidoksissa kansallisuuden rakentamiseen. Kuoromusiikilla, laulujuhlilla ja musiikin harrastamisella harrastajajärjestöissä oli oma, tärkeä osuutensa, sillä kaikki sivistyneestä käyvät matkasivat kesien laulujuhlille.

Ajan aalloilla on keskittynyt aikaan ennen varsinaista Suomen itsenäistymistä ja siihen liittyviä hengennostatussävellyksiä. 1800-luvun puolivälissä laulettiin sujuvasti ruotsiksi, saksaksi ja suomeksi – vaikka kielitaistelu olikin käynnissä.

Siispä HOL sopii erinomaisesti taikomaan menneen maailman akateemiset laulut omaan aikaamme.

Mieleen tulee, että usea kuoro kaivaa menneestä ”uutta” musiikkia ja monipuolistaa ohjelmistojaan historian havinoilla. Ajan aallot on kulttuuriteko, ja HOL seuraa hyvin oman aikamme aaltoa.

HOL on Suomen akateemisten kuorojen itsestään selvää ykköskaartia. Suurehko kuoro on notkea, myös tällä äänitteellä, ja se seuraa tarkoin Kallion rakentamaa tulkintaa. Nyanssit, sisääntulot, pianissimot ja fortet ovat kuin pitää.

Jotain voisi kehittääkin: kuoron yleissointi voisi olla pehmämpi. Sopraanot kuuluvat siellä täällä turhan kireinä ja äänekkäinä, eikä pari lisäbassoa haittaisi rakentamaan pohjaa kokonaisuudelle. Kuoro laulaa toisaalta avonaisesti ja vaivattomasti, ja se uskaltautuu laulamaan forten fortena.

Esko Kallio rakentaa kuoron kanssa kauniit, konstailemattomat tulkinnat, mistä kiitos. Vanhat laulut aaltoilevat nykytempoin aitoina – olisivatko tervehdyksiä kuorolaulumme aamuhämäristä nykykuulijalle? On hyvä, että uusi johtajapolvi nopeuttaa hienovaraisesti tempoja. Esko Kallio kuuluu temperamentillaan tähän joukkoon.

Ajan aallot on todella kiintoisa ja perehtymisen arvoinen tuttavuus.

Teksti: Anja Kuoppa /