Häme lauloi Sulasolin V kuorokatselmuksessa

Kaikkiaan noin 600 kantahämäläistä laulajaa kokoontui Sulasolin Hämeen piirin kuorokatselmukseen, joka oli avoin kaikille kuoroille jäsenyydestä riippumatta.

Katselmuksessa kuorot eivät kilpaile keskenään, mutta tuomaristo arvioi jokaisen kuoron yksilöllisesti. Tänä vuonna tuomareina olivat puheenjohtajana kuoronjohdon lehtori Kari Turunen, urkuri Matti Oikarinen, Naiskuoroliiton puheenjohtaja Marita Pasanen ja musiikinopettaja Maria Autio.

Turunen luonnehti loppupuheenvuorossaan kuorojen tasoa hyväksi ja niiden esittämää musiikkia kiinnostavaksi. – Hämäläiset kuorot voivat hyvin, niillä on hyvät johtajat. Päivä osoitti, että kuoroilla on oma ilme ja terve suuntaus tehdä itsensä näköistä musiikkia.

Evästystäkin Turusella oli. Kuoron pitää olla riittävän hyvä, mikä puolestaan edellyttää, että sillä on oma identiteetti, sointi ja ohjelmisto. – Taso ja omaleimaisuus tuottavat kiinnostavan kuoron, Turunen totesi.

- Tässä katselmuksessa oli esillä nykyiset trendit. 60-70-lukujen poliittiset laulut, etno- ja viihdemusiikki ja voimakas laulu olivat suosittuja. Olisiko aihetta vaalia taidemusiikkia?

Turunen jakoi kuorolaulun trendejä myös ajanjaksoihin. 70-80-luvuilla oli kamari- ja lapsikuorojen aika, 90-luvulla lauluyhtyeiden ja naiskuorojen – ja 10-luvulla ehkä kirkkokuorojen aika?

Parhaat palat

Loppulaulajien kermakerros oli Hämeenlinnan Mieslaulajat ja johtajansa Anneli Julén. Leevi Madetojan Valkeat kaupungit kuuluu seuraavan kerran Espoossa Madetoja-kilpailussa. Kuoro teki tarkkaa työtä ja lauloi maltilla. Julénin jälki oli tarkan tarkkaa. Pienetkin nyanssit olivat notkeita ja kuuluivat. Kuorolla on selvästi tahto luoda yhteinen tulkinta. Hieno esitys.

Julén johtaa myös Kamarikuoro Gaudetea, jonka päätöskonsertin laulu oli Kaj Chydeniuksen Jos rakastat. Tyylikäs 2000-luvun tulkinta 70-luvun poliittisesta laulannasta. Eli alkuperäisen esityksen ”rosot” laulettiin sivistyneesti. Sitä se taide tekee…

Kun Turunen mainitsi naiskuorolaulun noususta, jälki näkyi myös Tervakoskella. Laulu-Siukut oli parasta sitä. Naisista lähti monipuolinen sointi, kurinalainen laulu kuulosti helpolta ja mukavalta. Anneli Julén johtaa tätäkin kuoroa.

Grand old man Pekka Perko johti viimeisen (?) kerran Timoteitään. Loppulauluna oli Juha Kankaisen Nokkoslyyra, joka sai arvoisensa tulkinnan. Laulajilta on tarvittu paljon sitoutumista, sillä kappale on niin sanottu haaste. Ehkä ylimmät äänet voisivat kuulua pehmeämmiltä. Todettakoon, että sopraanokireys vaivasi lähes kaikkia naiskuoroja ajoittain.

Vanajan Laulun Suvivirsi soi lopuksi hersyen iloisesti. On hauskan kuuloinen kuoro, jota voisi kuunnella toistekin.

Todettakoon, että Hämeen piirin järjestämä sessio oli hyvin järjestetty, ja sen puheenjohtaja Raimo Halme huolehti spiikkaajana ripeästä kulusta.

Teksti: Anja Kuoppa

Näytä suurempi kartta