Runoilija Kirsi Kunnaksen (1924–2021) rakastettuihin saturunoihin perustuva näyttely ”Tiitiäisen aika” avautuu Muumimuseossa huhtikuun lopussa. Suomalaisen kuvitustaiteen kärkinimien ihastuttavat alkuperäiskuvitukset ovat näyttelyn sydämessä. Tampereella asuneen Kunnaksen saturunot voi luokitella kansallisaarteeksi, ja hänen hykerryttävät sanaleikkinsä, riemastuttavat oivalluksensa ja lämpimät sydämenviisautensa ovat osa yhteistä muistiamme.
Osa kirjan kannesta, Maija Karma: Kansikuva kirjaan Tiitiäisen satupuu. Guassi, tussi. Tiitiäisen satupuu, 1956. WSOY. Yksityiskokoelma. Kuva: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.
Tiitiäisen aika -näyttelyssä taiteilija Alexander Reichstein on luonut Kirsi Kunnaksen saturunoista elämyksellisen seikkailun. Satupuun ympärillä Tiitiäis-kirjoista tutut hahmot, kuten Herra Pii Poo, Haitula ja Metsähiisi, ihastuttavat tarinoillaan ja kietovat sanojen ja kuvien yltäkylläiseen iloon. Kunnaksen kieli ilakoi, jurnuttaa ja kiitää, se hellii ja lohduttaa lukijaa ja kuuntelijaa. Kunnaksen laaja lastenrunojen kavalkadi alkaa 1956 ilmestyneestä Tiitiäisen satupuusta ja päättyy 2020 Tiitiäisen metsään.
Runojen kanssa erottamattomana Kunnaksen kirjoissa kulkee kuva – kuvitukset, jotka puhuvat runojen kanssa samaa kieltä. Näyttelyn toisessa osassa, Jaakko Vaakko Vesirotan kaislikon takaa avautuu kuvitusten maailma. Kaikki Tiitiäis-kirjojen kuvittajat, niin klassikko Maija Karma kuin nykykuvittajat Julia Vuori, Kristiina Louhi, Christel Rönns, Pia Westerholm ja Silja-Maria Wihersaarikin, ovat mukana Muumimuseon omassa, originaalikuvituksista koostuvassa runokokoelmassa. Sama runo voi näyttää kovin erilaiselta eri kuvituksissa – runo on aina avoin tulkinnoille.
Näyttelyn on alun perin tuottanut Päivälehden museo. Muumimuseo tuo näyttelyn Kirsi Kunnaksen kotiseudulle alkuperäiskuvituksin täydennettynä.
Tiitiäisen aika
29.4.2023–7.1.2024
Muumimuseon Observatorio
