Pakina: Keriälääsiä

9.5.2012

Hilima on luvannu pitää suunsa kiinni kaikellaasesta politiikasta. Oikeen on hikihelemet ottalla monesti nykyään. Kautta maailman sivu tyhymää on viety ku pässiä narus. Tairetahan olla pässiistä sakkia.

Pakko sanua kuitenki, notta vaikka oon oppinut pitämähän mustalaasia oikeena suomalaasina, nämä romaniaalaset keriäälääset on toista sorttia. Ykski akka istuu toissa viikolla Helsingin aseman nurkalla ja oli surkiaa pää nuokuksis. Kattoon poikkeuksellisesti sen päälle. Paskaaset oli housut ja hames ja naama noes. Sitte kuuluu kännykän kutsu, ja akka noukkii puhelimen taskustansa. Oli kuulkaa tosi hieno vehejes, ei mulla sellaasta. Äkkiä se vastas, pani puhelimen pois ja jatkoo surkiana olemistansa.

Löytyy niitä surkeeta meikälääsistäki. Silloon tällöön nuori mies pyytää karulla rahaa, ku ei muuten pääse kotia tai ei oo syöny viitehen vesikesähän. Sitä ajattelooki, notta kauhia, jos mun kersallani olisi näläkä. Oonki tarionnu, notta mennähän yhyres ostamahan sulle leipää ja makkaraa kaupasta. Ei oo kelevannu kellekkää.

Kauhiaa, ku nuoria kloppeja ja flikkoja pörrää nurkiis naama pöhönän punaasena. Jotaki ne tahtoos, ku tietääsvät mitä. Eivät oo tainnu saara kotuansa muuta evästä ku sen, notta kukaa ei auta. Sitä miettii, notta minkälaasia äitejä niillä on ollu. Tai että eikö naapurin äitee oo puuttunut koskaa asioohin. Eisunkaan terves kersa nuohua nurkas kaikellaasten pössöjön kans.

Niillen pitääs löytää jotaki, elämän keriälääsille.

Ennen vanhahan hyvinä aikoona keriäämisellä ja pyytämisellä oli vissi ero. Isuäitee oli sellaanen köyhänpuoloonen mumma, mutta oli sillä antaa kopastansa monellaaselle pyytäjälle. Kuulemma antoo pula-aikana voikkuleivän. Itte muistan monta renttua, jokka löytyy kopasta ja lähti köyhemmän mukana. Ei ollu isuäireellä liikaa renttumattoja.

Ku miettii, antaasko itte, on pakko vastata että ehkä ei. Sitä ajatteloo, notta pitäköhön yhteeskunta huolen. Annetahan me kehitysmaihin, mikä oikeen onki, ja vierähän tavaroota kirpputoriille ja leivotahan pullia myyjääsihin. Mutta jonku pitää ostaa ne rahalla, vaikka kuinka pienellä.

Pitääskö kysyä, onko naapuris sellaasta kersaa, jolla ei kunnollisia kenkiä tai jolla on rauska takki. Ei äireet tuu pyytämähän, niitä pirettääs keriälääsinä.

Äireenpäivää!

Hilima

Hilima

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori / JN (infoamusa.fi)

Takaisin

30 senttiä.